Operaatio Tunisia 2007: 7.päivä Castillion-Monaco-Nizza-Meri-Alp it

Castillionista mutkittelemme alas kohti rantaa ja rantatietä. Välttelemme maksullista moottoritietä tällä kertaa. Rantatie mutkittelee kaikki niemet ja lahden pohjukat sekä liikennettä on ihan kohtuullisesti sunnuntaina aamupäivälläkin. Välillä pysähdellen ja hitaasti madellen parin kymmenen kilometrin matkaan kuluu uskomattoman paljon aikaa. Liikenne kulttuuri on sitten ihan toista. Lähes kaikki yhtään vanhemmat autot ovat lommoilla joka puolelta, eikä niitä edes välitetä välttämättä korjatakaan. Se mikä täällä on normaalia liikenne tapahtumaa on Suomessa läheltäpiti tilanne ja aiheuttaa kanssa autoilijoissa välittömästi torven soittoa ja valojen vilkuttelua sekä yleistä pahennusta. Mopot ja moottoripyörät sukkuloivat kaiken liikenteen seassa joustavasti aiheuttamatta ylimääräisiä reaktioita autoilijoissa.

Monacon ruhtinaskunta on oikeasti todella pieni, olet Monacossa ennen kuin huomaatkaan ja poistut sieltä yhtä huomaamatta. Tietenkin kurvailemme mutkaisia katuja pitkin satamaan. Monacon kadut ja rakennukset ovat uuden ja hyvin pidetynnäköiset; näkee, että raha liikkuu alueella. Pyörät ajamme parkkiin mopoille ja moottoripyörille tarkoitetulle pysäköintialueelle F1 GP stargridin viereen. Mopoparkkeja on todella paljon useiden katujen varsilla, toisin kuin meillä kotomaassa. Lähin VIIDEN mopon parkki taitaa olla 86 kilometrin päässä Kuopiossa. Jalkaudumme rantakadulle, missä formulatkin hurauttavat suuttimista lieskat lentäen (co. Matti Kyllönen). Satamaravintolassa nautimme elämäni kalleimmat coca colat, ISO tuoppi maksaa 10,90 euro/kpl! Kyytipojaksi nautittu paniini USA (pihvi sisällä) on vain 5.90 eur.

"Terveisiä täältä Monacosta. Kaikki on mennyt hyvin."

Pikaruokailun jälkeen matka jatkuu kohti kuuluisaa rantalomakohdetta Nizzaa. Nizzan rannat ja rantakatu ovat täynnä vapaapäiväänsä viettäviä sekä lomalaisia, oikea ihmisvilinä. Rantalta suuntaamme GPS:n avulla Meri-Alpeille koti Valbergia. Ajatuksenamme on kiertää alueen Colleja, eli vastaavia kuin Keski-Alppien Passet eli vuorien ylityksiä. Reitit on merkitty myös Ranskan Alppien ajoreiteiksi. Heti 20 km päässä rannalta tie muuttuu kapeaksi ja mutkkittelevaksi, 2,4 metriä leveä ja tuskin suoraa pätkää. Collejen korkeudet vaihtelevat 1600 metristä aina 2804 metriin. Maisemat ovat henkeäsalpaavat, vastaavia saa varmasti etsiä mistä vaan Euroopasta! Sää alhaalla on 30 astetta ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Ylhäällä on sopivan viileätä, tuskin kahta kymmentä astetta, loistavaa vaihtelua tuskaisen hikiseen olotilaan. Illalla kello on jo lähemmäs kahdeksan, kun saavumme takaisin lähtöpaikkaamme. Ajettuamme 397 km, joista 360 km (sama matka kuin Kehä III:lta Kuopioon) on mutkaa mutkan perään, olemme kohtuullisen väsyneitä. Hartoita ja käsiä kolottaa mukavasti, tiedämme ajaneemme. Tunisialaisen illallisen (lihakeitto, lihakastike, leipää sekä leivinpellin kokoinen lihapiirakan tyyppinen leipä, joka on maustettu mm. harissalla) jälkeen nukkumattia ei tarvitse houkutella. Aamulla uudelleen pakkaaminen laivassa yöpymistä varten. Pakkaamme tarvittavat yhteen sivulaukkuun, joten hyttiin raahaaminen minimoidaan.