Saavumme tiistai-iltana Tunisiaan. Puhelimen datayhteydet eivät toimi, joten blogin päivitykseen tulee reilun viikon mittainen tauko.
Vietämme sillä välin lomaa. Nyt olemme rannalla ja illalla on juhla-ateria aamulla sisäpihalla itse teurastetusta lampaasta valmistetusta kuskuksista.
keskiviikko 25. heinäkuuta 2007
maanantai 23. heinäkuuta 2007
8.päivä Castillion-Genova satama
Kahvi ja croissant aamupalan jälkeen pakkaamme laukkumme ja hyvästelemme perheen. Suuntaamme vielä Rymin serkkujen luo lähtökahville Sospeliin. Kahvi Lattet nautittuamme ja hämmästeltyämme suhteellisen aktiivista vuorikilpikonnaa, pudottaudumme rantaan autostaralle.
Katukuvaa Sospelin keskustasta.
Katukuvaa Sospelin keskustasta.
Italian puolella autostrada muuttuu maksulliseksi. Luukulta automaatti antaa stradalle ajolipun, joka esitetään kassalle poistuttaessa tieltä. Matka etenee rivakasi maksullista staraa pitkin, lukuunottamatta lähellä Genovaa sattunutta ketjukolaria. Kolari aiheuttaa varttitunnin melkein seisovan ruuhkan. Wurzburgista oppineena sammutan XX:n pidemmän paikallaan seisomisen ajaksi. Autostarad maksu Ranskan rajalta (n. 130 km) Genovaan on 15 euroa. Satamaan reititys on poikkeus italialaisesta opastuksesta. Ilman GPS:ääkin olisi osannut paikalle. Välimerelliseen tapaan laiva on myöhässä ja laivaa odottavat matkustajat autoineen sullotaan pienelle parkkialueelle. Laivan lähtöajasta ei ole tarkkaa aikaa, lähtö myöhästyy ilmeisesti vaatimattomat kuusi tuntia. Alueella on kaiken sortin matkaajaa, suurin osa näyttäisi olevan menossa kotiin Tunisiaan. Useiden autojen katoille on pakattu kirjavaa rahtia välittämättä kattotelineiden kantokyvystä. Yleisimmät tavarat ovat huonekaluja hyllyistä sohviin, onpa katolle köytetty jääkaappi, mopo ja skootterikin.
Autojen katot ovat täynnä tavaraa, mopoista jääkaappeihin ja pesukoneisiin.
Kuusi tuntia aikaa ottaa nokoset.
Porukka kuin turkkilaisilla markkinoilla, kaikki ihan hujan hajan. Lastaamisen alettua killaaminen ja torvien soittaminen on normaalia toimintaa.
Parkkialueen katolla on kauppa ja jopa McDonalds, joten nälkään ei tarvinne kuolla. Muuten odottaminen kyllä voi kypsyttää siihen tottumatotonta. Istuimenamme on jonkun kuljettaman kyljellään oleva ostoskärry.
Klo 19 odotamme yhä laivaa tai edes varmempaa tietoa lähtöajasta ...Laivayhtiö jakaa vesipulloja aidan takaa kuin maajussi heiniä lehmille. Jutut alkavat olla jo toisissa atmosfääreissä. Pohdimme jo mopojemme vaihtoa isoon skootteriin luokkaa Burgman 600. Tehtäisiin moporeissun Eurooppaan täysi tumma pukuvarustus kravaatti heiluen avopotta päässä pikku sikaria poltellen. Olisi se! Samalla mietimme, jos syttyisi juuri nyt uskonsota, mitenkä meille kävisi. Vastassa olisi 3000 oikeauskoista meitä 3 vääräuskoista vastaan. Suomipaita päällä suomalaisella sisulla varmaankin....Matkavaraus tulee käydä vaihtamassa matkalipuiksi satama terminaalissa, samalla saa A5 kokoisen lippusen täytettäväksi ja leimauttaa se tulliviranomaisilla. Lippusesta selviää ajoneuvontiedot sekä samat tiedot mitä passissa on. Eli jokaiselta matkustajalta tarvitaan passi ja em. lappunen allekirjoitettuna. Laivaan sisään ajettaessa lappu kerätään pois. Tulliviranomaiset ovatkin sitten paikalla peri joustavalla aikataululla oman mielensä mukaan, ainakin siltä tuntuu. Porukkaa on kuin turkkilaisilla markkinoilla, musiikki pauhaa ja tavaraa on. Tavarat on kylläkin pakattuina autojen katoille. Tunisiaan mennessä täytyy täyttää myös selvitys vietävästä arvotavarasta. Mutta tästä paperisodasta sitten tarkemmin huomenna.Laivaan pääsemme klo 22 ja laiturista irrottaudumme 23.15. Sää on edelleen lämmin 24 astetta.
Tankkaus: 17 ltr Sospel
Matka: 191 km
Katukuvaa Sospelin keskustasta.
Katukuvaa Sospelin keskustasta.
Italian puolella autostrada muuttuu maksulliseksi. Luukulta automaatti antaa stradalle ajolipun, joka esitetään kassalle poistuttaessa tieltä. Matka etenee rivakasi maksullista staraa pitkin, lukuunottamatta lähellä Genovaa sattunutta ketjukolaria. Kolari aiheuttaa varttitunnin melkein seisovan ruuhkan. Wurzburgista oppineena sammutan XX:n pidemmän paikallaan seisomisen ajaksi. Autostarad maksu Ranskan rajalta (n. 130 km) Genovaan on 15 euroa. Satamaan reititys on poikkeus italialaisesta opastuksesta. Ilman GPS:ääkin olisi osannut paikalle. Välimerelliseen tapaan laiva on myöhässä ja laivaa odottavat matkustajat autoineen sullotaan pienelle parkkialueelle. Laivan lähtöajasta ei ole tarkkaa aikaa, lähtö myöhästyy ilmeisesti vaatimattomat kuusi tuntia. Alueella on kaiken sortin matkaajaa, suurin osa näyttäisi olevan menossa kotiin Tunisiaan. Useiden autojen katoille on pakattu kirjavaa rahtia välittämättä kattotelineiden kantokyvystä. Yleisimmät tavarat ovat huonekaluja hyllyistä sohviin, onpa katolle köytetty jääkaappi, mopo ja skootterikin.
Autojen katot ovat täynnä tavaraa, mopoista jääkaappeihin ja pesukoneisiin.
Kuusi tuntia aikaa ottaa nokoset.
Porukka kuin turkkilaisilla markkinoilla, kaikki ihan hujan hajan. Lastaamisen alettua killaaminen ja torvien soittaminen on normaalia toimintaa.
Parkkialueen katolla on kauppa ja jopa McDonalds, joten nälkään ei tarvinne kuolla. Muuten odottaminen kyllä voi kypsyttää siihen tottumatotonta. Istuimenamme on jonkun kuljettaman kyljellään oleva ostoskärry.
Klo 19 odotamme yhä laivaa tai edes varmempaa tietoa lähtöajasta ...Laivayhtiö jakaa vesipulloja aidan takaa kuin maajussi heiniä lehmille. Jutut alkavat olla jo toisissa atmosfääreissä. Pohdimme jo mopojemme vaihtoa isoon skootteriin luokkaa Burgman 600. Tehtäisiin moporeissun Eurooppaan täysi tumma pukuvarustus kravaatti heiluen avopotta päässä pikku sikaria poltellen. Olisi se! Samalla mietimme, jos syttyisi juuri nyt uskonsota, mitenkä meille kävisi. Vastassa olisi 3000 oikeauskoista meitä 3 vääräuskoista vastaan. Suomipaita päällä suomalaisella sisulla varmaankin....Matkavaraus tulee käydä vaihtamassa matkalipuiksi satama terminaalissa, samalla saa A5 kokoisen lippusen täytettäväksi ja leimauttaa se tulliviranomaisilla. Lippusesta selviää ajoneuvontiedot sekä samat tiedot mitä passissa on. Eli jokaiselta matkustajalta tarvitaan passi ja em. lappunen allekirjoitettuna. Laivaan sisään ajettaessa lappu kerätään pois. Tulliviranomaiset ovatkin sitten paikalla peri joustavalla aikataululla oman mielensä mukaan, ainakin siltä tuntuu. Porukkaa on kuin turkkilaisilla markkinoilla, musiikki pauhaa ja tavaraa on. Tavarat on kylläkin pakattuina autojen katoille. Tunisiaan mennessä täytyy täyttää myös selvitys vietävästä arvotavarasta. Mutta tästä paperisodasta sitten tarkemmin huomenna.Laivaan pääsemme klo 22 ja laiturista irrottaudumme 23.15. Sää on edelleen lämmin 24 astetta.
Tankkaus: 17 ltr Sospel
Matka: 191 km
7.päivä Castillion-Monaco-Nizza-Meri-Alp it
Castillionista mutkittelemme alas kohti rantaa ja rantatietä. Välttelemme maksullista moottoritietä tällä kertaa. Rantatie mutkittelee kaikki niemet ja lahden pohjukat sekä liikennettä on ihan kohtuullisesti sunnuntaina aamupäivälläkin. Välillä pysähdellen ja hitaasti madellen parin kymmenen kilometrin matkaan kuluu uskomattoman paljon aikaa. Liikenne kulttuuri on sitten ihan toista. Lähes kaikki yhtään vanhemmat autot ovat lommoilla joka puolelta, eikä niitä edes välitetä välttämättä korjatakaan. Se mikä täällä on normaalia liikenne tapahtumaa on Suomessa läheltäpiti tilanne ja aiheuttaa kanssa autoilijoissa välittömästi torven soittoa ja valojen vilkuttelua sekä yleistä pahennusta. Mopot ja moottoripyörät sukkuloivat kaiken liikenteen seassa joustavasti aiheuttamatta ylimääräisiä reaktioita autoilijoissa.
Monacon ruhtinaskunta on oikeasti todella pieni, olet Monacossa ennen kuin huomaatkaan ja poistut sieltä yhtä huomaamatta. Tietenkin kurvailemme mutkaisia katuja pitkin satamaan. Monacon kadut ja rakennukset ovat uuden ja hyvin pidetynnäköiset; näkee, että raha liikkuu alueella. Pyörät ajamme parkkiin mopoille ja moottoripyörille tarkoitetulle pysäköintialueelle F1 GP stargridin viereen. Mopoparkkeja on todella paljon useiden katujen varsilla, toisin kuin meillä kotomaassa. Lähin VIIDEN mopon parkki taitaa olla 86 kilometrin päässä Kuopiossa. Jalkaudumme rantakadulle, missä formulatkin hurauttavat suuttimista lieskat lentäen (co. Matti Kyllönen). Satamaravintolassa nautimme elämäni kalleimmat coca colat, ISO tuoppi maksaa 10,90 euro/kpl! Kyytipojaksi nautittu paniini USA (pihvi sisällä) on vain 5.90 eur.
"Terveisiä täältä Monacosta. Kaikki on mennyt hyvin."
Pikaruokailun jälkeen matka jatkuu kohti kuuluisaa rantalomakohdetta Nizzaa. Nizzan rannat ja rantakatu ovat täynnä vapaapäiväänsä viettäviä sekä lomalaisia, oikea ihmisvilinä. Rantalta suuntaamme GPS:n avulla Meri-Alpeille koti Valbergia. Ajatuksenamme on kiertää alueen Colleja, eli vastaavia kuin Keski-Alppien Passet eli vuorien ylityksiä. Reitit on merkitty myös Ranskan Alppien ajoreiteiksi. Heti 20 km päässä rannalta tie muuttuu kapeaksi ja mutkkittelevaksi, 2,4 metriä leveä ja tuskin suoraa pätkää. Collejen korkeudet vaihtelevat 1600 metristä aina 2804 metriin. Maisemat ovat henkeäsalpaavat, vastaavia saa varmasti etsiä mistä vaan Euroopasta! Sää alhaalla on 30 astetta ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Ylhäällä on sopivan viileätä, tuskin kahta kymmentä astetta, loistavaa vaihtelua tuskaisen hikiseen olotilaan. Illalla kello on jo lähemmäs kahdeksan, kun saavumme takaisin lähtöpaikkaamme. Ajettuamme 397 km, joista 360 km (sama matka kuin Kehä III:lta Kuopioon) on mutkaa mutkan perään, olemme kohtuullisen väsyneitä. Hartoita ja käsiä kolottaa mukavasti, tiedämme ajaneemme. Tunisialaisen illallisen (lihakeitto, lihakastike, leipää sekä leivinpellin kokoinen lihapiirakan tyyppinen leipä, joka on maustettu mm. harissalla) jälkeen nukkumattia ei tarvitse houkutella. Aamulla uudelleen pakkaaminen laivassa yöpymistä varten. Pakkaamme tarvittavat yhteen sivulaukkuun, joten hyttiin raahaaminen minimoidaan.
Noudamme aivan upean makuista ja virkistävää Alppipuron vettä.
Col de la Cayolle, 2326 m.
Col de Bonette, 2802 m.
Kahvitauolla Col de Cayollen jälkeen.
Tankkaus: Nizza 18 ltr
Matka: 397 km
Majoitus: freebie
Monacon ruhtinaskunta on oikeasti todella pieni, olet Monacossa ennen kuin huomaatkaan ja poistut sieltä yhtä huomaamatta. Tietenkin kurvailemme mutkaisia katuja pitkin satamaan. Monacon kadut ja rakennukset ovat uuden ja hyvin pidetynnäköiset; näkee, että raha liikkuu alueella. Pyörät ajamme parkkiin mopoille ja moottoripyörille tarkoitetulle pysäköintialueelle F1 GP stargridin viereen. Mopoparkkeja on todella paljon useiden katujen varsilla, toisin kuin meillä kotomaassa. Lähin VIIDEN mopon parkki taitaa olla 86 kilometrin päässä Kuopiossa. Jalkaudumme rantakadulle, missä formulatkin hurauttavat suuttimista lieskat lentäen (co. Matti Kyllönen). Satamaravintolassa nautimme elämäni kalleimmat coca colat, ISO tuoppi maksaa 10,90 euro/kpl! Kyytipojaksi nautittu paniini USA (pihvi sisällä) on vain 5.90 eur.
"Terveisiä täältä Monacosta. Kaikki on mennyt hyvin."
Pikaruokailun jälkeen matka jatkuu kohti kuuluisaa rantalomakohdetta Nizzaa. Nizzan rannat ja rantakatu ovat täynnä vapaapäiväänsä viettäviä sekä lomalaisia, oikea ihmisvilinä. Rantalta suuntaamme GPS:n avulla Meri-Alpeille koti Valbergia. Ajatuksenamme on kiertää alueen Colleja, eli vastaavia kuin Keski-Alppien Passet eli vuorien ylityksiä. Reitit on merkitty myös Ranskan Alppien ajoreiteiksi. Heti 20 km päässä rannalta tie muuttuu kapeaksi ja mutkkittelevaksi, 2,4 metriä leveä ja tuskin suoraa pätkää. Collejen korkeudet vaihtelevat 1600 metristä aina 2804 metriin. Maisemat ovat henkeäsalpaavat, vastaavia saa varmasti etsiä mistä vaan Euroopasta! Sää alhaalla on 30 astetta ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Ylhäällä on sopivan viileätä, tuskin kahta kymmentä astetta, loistavaa vaihtelua tuskaisen hikiseen olotilaan. Illalla kello on jo lähemmäs kahdeksan, kun saavumme takaisin lähtöpaikkaamme. Ajettuamme 397 km, joista 360 km (sama matka kuin Kehä III:lta Kuopioon) on mutkaa mutkan perään, olemme kohtuullisen väsyneitä. Hartoita ja käsiä kolottaa mukavasti, tiedämme ajaneemme. Tunisialaisen illallisen (lihakeitto, lihakastike, leipää sekä leivinpellin kokoinen lihapiirakan tyyppinen leipä, joka on maustettu mm. harissalla) jälkeen nukkumattia ei tarvitse houkutella. Aamulla uudelleen pakkaaminen laivassa yöpymistä varten. Pakkaamme tarvittavat yhteen sivulaukkuun, joten hyttiin raahaaminen minimoidaan.
Noudamme aivan upean makuista ja virkistävää Alppipuron vettä.
Col de la Cayolle, 2326 m.
Col de Bonette, 2802 m.
Kahvitauolla Col de Cayollen jälkeen.
Tankkaus: Nizza 18 ltr
Matka: 397 km
Majoitus: freebie
sunnuntai 22. heinäkuuta 2007
6.päivä Göschenen-Castillion(ranska)
Hyvää huomenta Suomi! Täällä aamu valkenee hieman sumuisena. Illan sateista ei ole enää jälkeäkään. Tänään on hyvä päivä ylittää pari passea ja suunnistaa kohti Ranskaa. Castillionossa pitäisi olla illalla.
Ensimmäinen passe onkin St Gotthard 2100 metriä. St Gotthard kannattaa aja vanhempaa solatietä, on paaaaljon mukavampi ja mutkaisempi. Valitettavasti me ohitimme ko. risteyksen emmekä älynneet kääntyä takaisinkaan. Päällä on perinteiset ravintolat ja matkamuistomyymälät. St Gotthardin voi alittaa myös uutta 16 kilometriä pitkää tunnelia myöten Airoloon.
Passo de St. Gotthard.
Alppitalot ovat minun mieleeni.
Seuraava Nufenenpass on Sveitsin korkein pass, 2478 metriä. Viitoitus muuttuu sillä kohden äkisti Italianksi ja täytyy etsiä myös Passo Nueven kylttiä. Tästä tietämättömänä ajoimme yhden risteyksen harhaan ja jouduimme muutenkin mietiskelemään reitti valintaa. Nufenenpass on kokemisen arvoinen paikka. Ylhäällä maisemat ovat vertaansa vailla. tosin viileä ja tuulinen paikka. Kahvikupin voi nautiskella sisätiloissa, maksuvälineenä hyväksytään edelleen Visa kortin ohella eurot. Alastulo passelta on mahtava, välillä oli tiukkojen neulansilmien lisäksi ihan uutta pintaa ja nopeaa oikea vasen yhdistelmää.
Päivän viimeisellä Simplonpassella korkeutta on 2005 metriä, toisessa lähteessä mainitaan 2010 metriä. Simplonilla nautimme lounaaksi omeletit ja bratwurstit. Nufenenpassen jälkeen maisemat eivät tehneet vaikutusta, eikä mutkatkaan kummoisia enää olleet. Simplonpasselta suunnistimme kohti Castillionia, pieni vuoristokaupunki Välimeren tuntumassa Ranskan puolella.
Omelettia välipalaksi, oli muuten ihan oikeata ruisleipääkin tarjolla!
Ilmasto muuttui Alppien jälkeen todella paahteiseksi, varjossa peräti 33 astetta. Siinä ensi makua Tunisian auringon alle. Italia ohitettiin maksullista autostradaa pitkin. Suorinta tietä Genovaan ja siitä rannikkoa myötäillen Nizzan suuntaan. Noin 400 kilometrin autostrada lysti maksoi 24,20 euroa. Muutaman suunnistuksen jälkeen ajelimme todella mutkaista tietä pitkin rannikolta noin 10 km pohjoiseen. Hetken päästä kurvasimme Rymin tädin asunnon pihaan.
Vastaan otto oli lämmin, heti meille osoitettiin huonemme ja pääsimme alkutervehdysten jälkeen virkistävään suihkuun. Hetken kuluttua paikalle ilmaantui muutamia Rymin sukulaisia, juttua heillä riitti niin, että Rymistä ei ollut tulkiksi meidän ja hänen sukulaistensa välille. Siispä jalkauduimme hetkeksi ennen illallista ja kävimme pienen tutkimusretken lähistölle. Lähistön kahvila oli jo sulkenut ovensa ja viereisenhotellin takapihalla oli alkamassa jonkin symposiumin päättävä juhlaillalinen teemalla "**** Blanc". Suunnistimme takaisin suunnittelemaan huomista pientä ajoreittiä Meri-Alpeille. Maittavan lasagne illallisen lomassa pidimme suomen kielen pikakurssin. Olimmehan mekin oppineet jo pari sanaa; mm. kiitos, hyvää päivää, ei... Aterian jälkeen nukkumatti korjasikin satoaan, hyvää yötä!
Perillä Castillionissa.
Ensimmäinen passe onkin St Gotthard 2100 metriä. St Gotthard kannattaa aja vanhempaa solatietä, on paaaaljon mukavampi ja mutkaisempi. Valitettavasti me ohitimme ko. risteyksen emmekä älynneet kääntyä takaisinkaan. Päällä on perinteiset ravintolat ja matkamuistomyymälät. St Gotthardin voi alittaa myös uutta 16 kilometriä pitkää tunnelia myöten Airoloon.
Passo de St. Gotthard.
Alppitalot ovat minun mieleeni.
Seuraava Nufenenpass on Sveitsin korkein pass, 2478 metriä. Viitoitus muuttuu sillä kohden äkisti Italianksi ja täytyy etsiä myös Passo Nueven kylttiä. Tästä tietämättömänä ajoimme yhden risteyksen harhaan ja jouduimme muutenkin mietiskelemään reitti valintaa. Nufenenpass on kokemisen arvoinen paikka. Ylhäällä maisemat ovat vertaansa vailla. tosin viileä ja tuulinen paikka. Kahvikupin voi nautiskella sisätiloissa, maksuvälineenä hyväksytään edelleen Visa kortin ohella eurot. Alastulo passelta on mahtava, välillä oli tiukkojen neulansilmien lisäksi ihan uutta pintaa ja nopeaa oikea vasen yhdistelmää.
Päivän viimeisellä Simplonpassella korkeutta on 2005 metriä, toisessa lähteessä mainitaan 2010 metriä. Simplonilla nautimme lounaaksi omeletit ja bratwurstit. Nufenenpassen jälkeen maisemat eivät tehneet vaikutusta, eikä mutkatkaan kummoisia enää olleet. Simplonpasselta suunnistimme kohti Castillionia, pieni vuoristokaupunki Välimeren tuntumassa Ranskan puolella.
Omelettia välipalaksi, oli muuten ihan oikeata ruisleipääkin tarjolla!
Ilmasto muuttui Alppien jälkeen todella paahteiseksi, varjossa peräti 33 astetta. Siinä ensi makua Tunisian auringon alle. Italia ohitettiin maksullista autostradaa pitkin. Suorinta tietä Genovaan ja siitä rannikkoa myötäillen Nizzan suuntaan. Noin 400 kilometrin autostrada lysti maksoi 24,20 euroa. Muutaman suunnistuksen jälkeen ajelimme todella mutkaista tietä pitkin rannikolta noin 10 km pohjoiseen. Hetken päästä kurvasimme Rymin tädin asunnon pihaan.
Vastaan otto oli lämmin, heti meille osoitettiin huonemme ja pääsimme alkutervehdysten jälkeen virkistävään suihkuun. Hetken kuluttua paikalle ilmaantui muutamia Rymin sukulaisia, juttua heillä riitti niin, että Rymistä ei ollut tulkiksi meidän ja hänen sukulaistensa välille. Siispä jalkauduimme hetkeksi ennen illallista ja kävimme pienen tutkimusretken lähistölle. Lähistön kahvila oli jo sulkenut ovensa ja viereisenhotellin takapihalla oli alkamassa jonkin symposiumin päättävä juhlaillalinen teemalla "**** Blanc". Suunnistimme takaisin suunnittelemaan huomista pientä ajoreittiä Meri-Alpeille. Maittavan lasagne illallisen lomassa pidimme suomen kielen pikakurssin. Olimmehan mekin oppineet jo pari sanaa; mm. kiitos, hyvää päivää, ei... Aterian jälkeen nukkumatti korjasikin satoaan, hyvää yötä!
Perillä Castillionissa.
Näkymä majoituksestamme, vasemmalla näkyy Välimeri.
Näkymä alas parvekkeeltamme.
Tankkaus: Ulrichen 18 ltr Italia 13 ltr
Matka: 570 km
Majoitus: freebie
Matka: 570 km
Majoitus: freebie
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)